Unohtumaton 14 päivän Islannin kierros omalla autolla ‒ koko rengastie ja länsivuonot

Toisena matkapäivänä pääset tutustumaan useisiin Islannin kuuluisimmista nähtävyyksistä Kultaisen kierroksen varrella.

Ensimmäinen pysähdyspaikka on Þingvellirin kansallispuisto, joka sijaitsee Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen välisessä hautavajoamassa. Täällä siis voi kirjaimellisesti siirtyä jalan mantereelta toiselle.

Þingvellirillä on kiinnostavan geologian lisäksi myös suurta historiallista merkitystä, sillä täällä perustettiin maailman vanhin yhä toimiva kansanedustuslaitos, täällä maa kääntyi kristinuskoon vuonna 1000, ja täällä se myös julistautui itsenäiseksi Tanskasta vuonna 1944.

Tällä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvalla alueella on paljon nähtävää. Jos kaipaat pientä seikkailua, voit myös snorklata mannerlaattojen välisessä halkeamassa, Silfrassa. Täällä vesi on kristallinkirkasta, mikä tarjoaa tilaisuuden ottaa upeita vedenalaisia valokuvia. Valinnaiselle snorklausretkelle osallistuvien täytyy olla uimataitoisia, ja vedessä oleminen ei saa tuottaa heille ongelmia.

Huomioi, että Silfran vesi voi olla jäätävän kylmää, joten muista vetää päällesi kuivapuku ennen jäätikköveteen sukeltamista.

Seuraavaksi vuorossa on viehättävä Haukadalurin laakso, missä lukuisien kuumien lähteiden joukosta löytyvät myös geysirit Strokkur ja Geysir. Kuuluisampi niistä, Geysir, ei nykyään juuri ole aktiivinen, mutta Strokkur purkautuu yli 20 metrin korkeuteen noin viiden tai kymmenen minuutin välein.

Kolmas ja viimeinen Kultaisen kierroksen kohde on mahtava Gullfossin vesiputous, joka on yksi Islannin suosituimmista nähtävyyksistä. Polku vie sinut aivan vesialtaan reunalle, missä saat hyvän käsityksen tämän 32 metriä korkean putouksen suunnattomasta voimasta.

Gullfossista lähtee valinnainen moottorikelkka-ajelu läheiselle Langjökullin jäätikölle. Kokenut opas varmistaa aivan ensiksi, että mukana on kaikki tarvittavat turvavarusteet. Sitten suuntaatte kohti jäätikköä, missä moottorikelkkaretki vie matkailijat Langjökullin laelle.

Jos moottorikelkkailu ei ole sinun juttusi, voit myös lähteä ratsastusretkelle islanninhevosella – tämäkin on kokemus, josta ei kannata jäädä paitsi Islannissa lomaillessaan.

Tällä alueella kannattaa käydä myös Keriðin kraatterijärvellä. Noin 3 000 vuoden ikäinen Kerið on suunnilleen puolet niin vanha, kuin useimmat Islannin maaperän kraattereista.

Sen rautakerrostuma on suhteellisen tuore verrattuna vanhempiin kraattereihin, minkä vuoksi Keriðin rinteiden väri on mustan sijaan punertava. Kraatterin keskellä oleva kirkkaansininen järvi ja ympäröivän laavakiven punaiset ja oranssit sävyt muodostavat uskomattoman värikuvioinnin, joka ei täysin pääse edukseen valokuvissa. Ota kuitenkin kuvia muistoksi ennen siirtymistä Lounais-Islannissa sijaitsevaan majapaikkaasi.

Tämän päivän matkaosuus vie sinut etelärannikolle, missä vierailet majesteettisilla Seljalandsfossin ja Skógafossin vesiputouksilla.

Seljalandsfossin vesiputouksella on vaikuttava 60 metrin pudotus ja muita ainutlaatuisia piirteitä, jotka houkuttelevat paikallisia ja turisteja.

Vesiputouksen ympärillä kulkee polku, jota pitkin voi kävellä putouksen takana olevaan suureen luolaa ja taas takaisin etupuolelle: kesäkuukausina Seljalandsfossin voi siis kiertää kokonaan.

Samoin Skógafossin vesiputouksella on oma viehätyksensä. Mittojensa lisäksi (korkeus 60 metriä ja leveys 25 metriä) putouksessa on mainitsemisen arvoista siihen liittyvä ikiaikainen kansanperinne.

Uskotaan, että Thrasi Thórólfsson, yksi Islannin ensimmäisistä viikinkiasukkaista, piilotti aarrearkun vesiputouksen lähelle ennen kuolemaansa vuonna 900. Tarinan mukaan hän hautasi kultaa täynnä olevan arkun Skógafossin vesiputouksen takana olevaan luolaan.

Näiltä kahdelta kuuluisalta vesiputoukselta matka jatkuu Sólheimajökullin jäätikölle, missä voit osallistua jäätikkövaellukselle ja -kiipeilylle tai moottorikelkkaretkelle. Sólheimajökull on Mýrdalsjökullin ulosvirtausjäätikkö. Se on noin kahdeksan kilometriä pitkä ja suunnilleen kaksi kilometriä leveä. Se on yksi helpoimmin saavutettavista jäätiköistä, jos olet tulossa Reykjavikista.

Seuraavaksi ajetaan noin 31 kilometriä kohti Víkin kylää. Rannikko Víkin lähellä on vulkaanista: sen hiekka on syvän mustaa, ja läheinen Dyrhólaeyn niemimaa ja Reynisdrangarin kalliomuodostelmat ovat dramaattinen ja vaikuttava näky. Kesäaikaan alueella asustaa suuri lunniyhdyskunta, joten sinulla on hyvät mahdollisuudet nähdä myös tämä hauska siipiveikko.

Muista olla varovainen tällä rannalla, sillä aallot ja virtaukset ovat petollisen voimakkaita ja ennalta-arvaamattomia.

Seuraava nähtävyys eteenpäin ajaessasi on mahtava Mýrdalsjökullin jäätikkö. Täällä voit myös mahduttaa ohjelmaasi retken Katlaan, joka on Mýrdalsjökullin jääputouksesta syntynyt jääluola.

Toinen pysähdyspaikka matkalla Víkiin on viehättävä, historiallinen Kirkjubæjarklaustur. Kylään liittyy monia taikauskon, harhaoppisuuden ja kuoleman värittämiä tarinoita. Erään tarinan mukaan kylässä sijaitsevalle "sisartenkalliolle" (Systrastapi) haudattiin kaksi nunnaa, jotka teloitettiin syytettyinä sielujensa myymisestä paholaiselle.

Tapahtumarikkaan päivän jälkeen vietät yösi Etelä-Islannissa.

Neljännen matkapäivän alkupuoli on omistettu Vatnajökullin kansallispuistossa sijaitsevan Skaftafellin luonnonsuojelualueen kauniille maisemille.

Luonnonkauneudestaan tunnettu paikka väreilee ainutlaatuista tunnelmaa. Sen rikas kasvisto jäätiköiden ja hiekan keskellä luo maisemaan erikoista kontrastia.

Skaftafellistä löytyy useita viehättäviä kävelyreittejä eri kuntotasoille. Yksi niistä johdattaa sinut kauniille Svartifossin vesiputoukselle, jota ainutlaatuiset kuusikulmaiset basalttipylväät ympäröivät.

Tänään voit myös osallistua jäätikkövaellukselle Skaftafellsjökullilla. Skaftafellin luonnonsuojelualueella sijaitseva Skaftafellsjökull on Vatnajökull-jäätiköstä lähtevä jäätikkökieleke.

Vaellusreitti on noin kahdeksan kilometriä pitkä. Se vie myös 390 metrin korkeuteen Svartifossin vesiputoukselle.

Ei kuitenkaan kannata viettää koko päivää Skaftafellissä, sillä seuraava pysähdys odottaa. Huikean kauniilla Jökulsárlónin jäätikköjärvellä näet, miten läheiseltä jäätikkökielekkeeltä lohkeavat jäävuoret kelluvat hiljalleen merta kohti muodostaen upean näytöksen.

Pääset nauttimaan sen näkemisestä lähietäisyydeltä osallistumalla valinnaiselle veneretkelle joko amfibioaluksella tai pienellä kumiveneellä. Saat tilaisuuden ottaa kuvia kaikenkokoisista ja -muotoisista jäävuorista. Ihaile myös niiden väritystä, joka on sekoitus valkoista ja sähkönsinistä. Paikoin voit huomata myös joitakin mustia tuhkajuovia, jotka ovat peräisin vuosisatojen takaisista tulivuorenpurkauksista.

Jos satut näkemään hylkeitä, vihellä – ne saattavat uida lähemmäs katsomaan, mistä on kyse. Hylkeet ovat usein yhtä uteliaita näkemään sinut kuin sinä olet näkemään ne.

Muista katsahtaa myös järven vieressä olevan merenrannan suuntaan. Osa Jökulsárlónin jäävuorista huuhtoutuu tänne, Timanttirannalle. Ranta on saanut nimensä erimuotoisista ja -kokoisista jäälohkareista, jotka koristavat sitä jalokivien lailla. Jäävuoret luovat kauniin kontrastin rannan vulkaanisen, mustan hiekan kanssa, joten kannattaa pitää kamera kuvausvalmiudessa.

Kun olet päivän ajan tutustunut näihin luonnonihmeisiin, vietät yön viihtyisässä majapaikassa Kaakkois-Islannissa.

Tänään koet Islannin maaseudun kaikessa komeudessaan ja näet idyllisiä kyliä, henkeäsalpaavan kauniita vuonoja ja itärannikon vehreitä niittyjä.

Islannin itärannikon 120 kilometrin pituisen rantaviivan aluetta kutsutaan myös nimellä itävuonot. Ne ulottuvat eteläisestä Berufjörðurin vuonosta Borgarfjörður eystrin kalastajakylään pohjoisessa.

Itävuonojen alueen pinta-ala on 22 721 neliökilometriä. Matkalla näet upeita maisemia, muun muassa kukkuloiden rinteillä kuohuvia vesiputouksia.

Alueella asustaa monenlaisia Islannille tyypillisiä villieläimiä, kuten lunneja, poroja, kettuja ja hylkeitä. Ajellessasi ylä- ja alamäkiä vuonolta ja vuorelta toiselle pääset ikään kuin vuoristorata-ajelulle.

Jokainen vuono ja sitä reunustavat vuoret ovat uskomattoman kauniita omine viehättävine erityispiirteineen. Täällä tulet huomaamaan kapeita vuonoja ympäröivät kalliot, joiden tuntumassa sijaitsevat monet Islannin kauneimmista pikkukaupungeista ja kalastajakylistä.

Jos etsit retkeilypaikkaa, kannattaa käydä Borgarfjörður eystri -vuonolla. Luonnonkauneudestaan tunnetun Borgarfjörður eystrin alueelta löytyy monia patikointireittejä, kuten vuoriston rengastie ja "Jättiläislohkareille" johtava polku.

Lisäksi Borgarfjörður eystri on suosittu paikka lintujen bongaamiseen. Jos haluat nähdä Islannin-matkallasi lunneja, täällä niitä pesii noin 10 000 paria joka kesä.

Vaihtoehtoisesti voit mennä Papeysaarelle, jossa asuu suuria lunniyhdyskuntia. Saarella näkee myös vanhan asutuksen, kuten kirkon, sääaseman ja majakan, jäänteitä.

Toinen pakollinen vierailukohde täynnä historiaa on Fáskrúðsfjörður, joka sijaitsee keskellä itävuonojen aluetta. Fáskrúðsfjörður on pieni 700 asukkaan kylä, jonka ensimmäiset asukkaat olivat ranskalaisia kalastajia. Heidän perintönsä on edelleen näkyvillä heidän rakentamiensa sairaaloiden, talojen ja sataman muodossa.

Illalla saavut Egilsstaðirin kaupunkiin, jonka lähellä olevan Lagarflótjärven tyynen pinnan alla piilee tarun mukaan hirviö.

Itä-Islannin pääkaupunkina pidetystä Egilsstaðirista löytyvät kaikki olennaiset palvelut, kuten kauppoja, ravintoloita ja huoltoasemia. Siellä on myös joitakin museoita, esimerkiksi Itä-Islannin perinnemuseo, jossa voit tutustua Itä-Islannin kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Seikkailullisen päivän päätteeksi voit rentoutua Vök Baths -kylpylässä, joka on Itä-Islannin suurin. Kylpylässä on kaksi Urriðavatnjärven kanssa samalla tasolla sijaitsevaa uima-allasta. Siellä on myös kuumia altaita, kylmä tunneli ja sauna.

Virkistävän kylvyn jälkeen vietät yön Itä-Islannissa.

Kuudentena päivänä vuorossa on Mývatnjärvi. Järvi itsessään on tyyni ja levollinen, mutta sen ympäristöstä ei puutu dramatiikkaa. Täällä on paljon nähtävää, mutta suosittelemme erityisesti Grjótagján luolaa, Dimmuborgirin laavakenttiä (joiden nimi tarkoittaa ”tummaa linnoitusta”) ja Myvatn Nature Baths -kylpylää.

Grjótagjá on pieni laavaluola lähellä Mývatnjärveä. Pienen kokonsa vuoksi sitä saattaa olla vaikea havaita. Luolan sisällä on geoterminen kuuma lähde, ja paikkaa pidetäänkin yhtenä Islannin kätketyistä helmistä.

Kylpeminen laavaluolan kuumassa lähteessä ei enää nykyisin ole sallittua. Vuosina 1975–1984 tapahtuneet tulivuorenpurkaukset saivat veden lämpötilan nousemaan jopa kiehumispisteeseen asti. Vaikka lähde sittemmin on hiljalleen jäähtynyt, se kuumenee usein äkkiarvaamatta uudelleen.

Dimmuborgirin laavakentät puolestaan muodostuivat noin 2 300 vuotta sitten tapahtuneen tulivuorenpurkauksen seurauksena. Alueella näet suuria pylväsmäisiä kivimuodostumia ja luolia. Ne muodostuivat purkauksen mukana tulleista voimakkaista höyrykuplista.

Dimmuborgirin laavakentällä on kuin kulkisi keskiaikaisessa linnassa: sen muodot muistuttavat linnan torneja ja huoneita.

Seuraavaksi suuntaat Myvatn Nature Baths -kylpylään, joka koostuu höyrysaunoista ja geotermisesti lämmitetyistä altaista. Vuonna 2004 avatusta kylpylästä on tullut Islannin lounaisosassa sijaitsevan kuuluisan Sinisen laguunin kylpylän veroinen pohjoinen vastine.

Kylpylän lämminvesialtaat ympäröivät suurta laguunia, jonka lämpötila vaihtelee 38 ja 40 celsiusasteen välillä. Vesi sisältää erilaisia mineraaleja, jotka auttavat iho- ja hengitystieongelmissa.

Seuraavaksi suosittelemme ajamaan Vatnajökullin kansallispuistoon kuuluvan Jökulsárgljúfurin läpi ja tekemään pysähdyksen vaikuttavalla Dettifossin vesiputouksella. Jökulsá á Fjöllum -jäätikköjoesta vetensä saavan Dettifossin voi sanoa olevan Euroopan voimakkain vesiputous.

Sen keskimääräinen vesivirtaama on 193 kuutiometriä sekunnissa. Vesi kuohuu Dettifossin putouksella 100 metrin leveydeltä ja 45 metrin korkeudelta.

Myös Kraflan ainutlaatuinen kraatteri ja kuplivat mutalammikot ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia.

Näiden geotermisten nähtävyyksien jälkeen voit tänään halutessasi osallistua myös valassafarille Húsavíkin kylässä, joka sijaitsee noin 70 kilometrin päässä Kraflan vulkaaniselta alueelta. Húsavík tunnetaan Euroopan valaspääkaupunkina, ja alueen vesillä tavataan useita eri valaslajeja, erityisesti ryhävalaita, joita voi nähdä läpi kesän.

Safariin voi lisätä myös erillisen lunnibongauskierroksen, jos haluat päivääsi vielä enemmän eläimellistä menoa.

Kun olet pitkän päivän jälkeen valmis vetäytymään hotellisi rauhaan, vietät yön Pohjois-Islannissa.

Kahdeksantena päivänä aloitat ajomatkan kohti kaukaisia, henkeäsalpaavan kauniita länsivuonoja.

Länsivuonot, Islannin läntisin osa, ovat koskemattoman kauneuden tyyssija ja täynnä upeita luonnonnähtävyyksiä. Alueen pinta-ala on noin 22 270 neliökilometriä, ja se kattaa pääsaaren luoteisosan.

Matkan varrella on useita nähtävyyksiä, kuten Vatnsdalshólarin kukkulat Vatnsdalurlaakson suulla. Matkalla näet myös Borgarvirkin luonnonlinnoituksen, joka sijaitsee noin 43 kilometrin päässä Vatnsdalshólarista. Tämä Vatnsnesin niemimaalla sijaitseva vulkaaninen niska kohoaa ympäröivää aluetta huomattavasti korkeammalle, 177 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Borgarvirkissä on huomionarvoista sen pylväsmäinen muoto, ja viikinkien sanotaan pitäneen siellä linnoitustaan.

Borgarvirkin jälkeen ajetaan 17 kilometrin matka Hvítserkurin monoliitille. Luoteis-Islannin peikoksi kutsuttu monoliitti on Húnaflóinlahdesta kohoava erikoisenmuotoinen basalttikivimuodostuma. Sillä on korkeutta 15 metriä, ja se toimii myrskylintujen, lokkien ja karimetsojen pesimäpaikkana.

Koska aikaa on useita tunteja, voit matkalla tutustua Hólmavíkissa sijaitsevaan Islannin noitamuseoon. Museon kaksi kerrosta ovat täynnä esineitä, jotka kertovat erityisesti 1600-luvun noituuden historiasta Islannissa.

Täällä näet myös hirvittävän näköisiä, toisten lehmistä maitoa imeviä olentoja, joita kutsutaan nimellä tilberi. Museossa on myös ainoa Islannista koskaan löydetty rituaalikivi, joka on peräisin viikinkiajalta.

Toinen mielenkiintoinen pysähdyspaikka vain 25 kilometrin päässä Hólmavíkista on Bjarnarfjörðurissa sijaitseva noidan mökki. Siellä on kolme toisiinsa yhdistettyä turpeesta, ajopuusta ja kivistä tehtyä asumusta. Mökit antavat käsityksen 1600-luvun velhojen ja vuokraviljelijöiden elinoloista ja asumisesta.

Harkitse myös kylpemistä luonnon omissa lämpöaltaissa, Drangsnesin kuumissa lähteissä. Altaita on kolme, ja geotermisen veden lämpö niissä vaihtelee.

Rentouduttuasi lämpimässä kylvyssä vetäydyt yöpuulle länsivuonojen alueella.

Tänään ajat auton Brjánslækurissa Baldur-lautalle, joka vie sinut Breiðafjörðurlahden yli.

Lauttalipun hinta sisältyy matkapaketin hintaan, ja auto kulkee mukana ilman lisämaksuja. Lauttamatkan aikana sinulle tarjoutuu tilaisuus levätä ajamisesta.

Lautta vie sinut Snæfellsnesin niemimaalla sijaitsevaan Stykkishólmurin viehättävään kalastajakylään.

Täällä kuvattiin elokuvan Walter Mittyn ihmeellinen elämä Grönlanti-kohtaukset. Kylä on täynnä kansanperinteitä ja historiaa, ja se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen!

Stykkishólmurissa on myös viehättävä luonnonsatama. Lisäksi se on lähellä Breiðafjörðurin vilkkaita kalastusalueita, joita paikalliset hyödyntävät elinkeinokseen.

Alueen muihin kaupunkeihin verrattuna Stykkishólmur on suhteellisen pieni. Siitä on kuitenkin vuosien varrella tullut merkittävä kulttuurikeskus.

Täällä vieraillessasi voit tutustua Norjalaiseen taloon, Snæfellsnesin aluemuseoon. Vuonna 1832 rakennettu museo on myös maan vanhin kaksikerroksinen rakennus. Sitä kutsutaan "norjalaiseksi" sen vuoksi, että museon rakentamiseen käytetty puu tuotiin Norjasta.

Ensimmäisessä kerroksessa on vaihtuvia näyttelyitä ja museokauppa, jossa myydään makeisia, käsitöitä ja muita paikallisia tuotteita. Toinen kerros on puolestaan avointa tilaa.

Vaihtoehtoisesti voit tutustua Islannin vanhimpaan, vuonna 1845 rakennettuun sääasemaan tai tulivuorimuseoon.

Tutustuttuasi Stykkishólmuriin voit vierailla niemimaan muissa ainutlaatuisissa paikoissa. Game of Thrones -televisiosarjassa nähty Kirkjufellvuori on upea käyntikohde, jota ei voi jättää näkemättä ja valokuvaamatta.

Snæfellsjökullin kansallispuistossa sijaitseva Snæfellsjökullin jäätikkö kuuluu niin ikään alueen pakollisten nähtävyyksien joukkoon. Vuosisatojen ajan jäätikön uskottiin olevan energian ja mystiikan lähde. Taikauskoiset islantilaiset väittivät, että jäätikön kalliomuodostumat olivat kivettyneitä peikkoja.

Toisten mielestä ne taas olivat islantilaiseen kansanperinteeseen kuuluvien henkiolentojen asumuksia.

Dritvíkin poukama ja Djúpalónssandurin ranta ovat pysähtymisen arvoisia paikkoja. Dritvík on pikkukivien koristama kaunis poukama noin kilometri Djúpalónssandurin rannasta länteen. Siellä voi ihastella ainutlaatuisia laavamuodostumia ja rotkoja.

Djúpalónssandurin rannalla voi puolestaan nähdä jylhiä kallioita, jotka johtavat alas mereen. Siellä voi myös nähdä vuonna 1948 haaksirikkoutuneesta brittiläisestä kalastusaluksesta peräisin olevia metallinpaloja.

Rannalla on myös neljä suurta nostokiveä, joita kalastajat käyttivät voimiensa mittailemiseen ja sen määrittämiseen, kuka oli pätevä työskentelemään kalastusaluksilla.

Jos sinulla on vielä energiaa jäljellä, voit tutustua Arnarstapin, Hellnarin ja Búðirin ihastuttaviin pikkukyliin.

Kun päivä alkaa olla lopuillaan, on aika siirtyä Snæfellsnesin alueella sijaitsevaan majapaikkaasi viettämään seuraava yö.

Kolmantenatoista matkapäivänä tutustut Länsi-Islannin moninaisiin luonnonihmeisiin, kuten Euroopan voimakkaimmin virtaavaan kuumaan lähteeseen Deildartunguhveriin sekä upeisiin Hraunfossarin ja Barnafossin vesiputouksiin.

Reykholtsdalurissa, noin 94 kilometrin päässä Snæfellsnesin niemimaalta sijaitsevan Deildartunguhverin kuuman lähteen virtausnopeus on 180 litraa sekunnissa.

Sitä ei kuitenkaan kannata mennä ihmettelemään liian lähelle, koska veden lämpötila pysyy jatkuvasti lähes kiehuvan kuumana, 97 celsiusasteessa.

Deildartunguhverin alueella vieraillessasi Krauma Geothermal Bath & Spa on erittäin suositeltava kohde. Se on täydellinen paikka rentouttaa keho ja mieli perusteellisesti ennen kuin seuraavana päivänä on jo aika sanoa hyvästit Islannille.

Kasvitieteestä pitävät panevat varmastikin merkille kampasaniaiset (Blechnum Spicant), joita löytyy ympäri Krauman kylpyläkompleksia. Tätä kasvilajia tavataan Islannissa ainoastaan Deildartunguhverin alueella.

Nautittuasi geotermisestä kylvystä voit suunnata seuraavaksi Hraunfossarin ja Barnafossin lumoaville vesiputouksille. Hraunfossar itse asiassa koostuu useista kallioiden raoista virtaavista vesiputouksista. Kalliot ovat osa Hallmundarhraunin laavakenttää, ja vesiputous laskee Hvitájokeen.

Vietettyäsi Hraunfossarin alueella niin kauan aikaa kuin haluat voit seuraavaksi kävellä katsomaan lähistöllä sijaitsevaa Barnafossin vesiputousta. "Lasten putoukseksi" nimetty Barnafoss on vaikuttava näky veden syöksyessä kalliossa olevan kanjonin läpi.

Historian ystäville suosittelemme visiittiä 18 kilometrin päässä sijaitsevassa keskiajan tutkimuslaitoksessa Snorrastofassa, Reykholtissa. Siellä kuulu historioitsija Snorri Sturluson kirjoitti 1200-luvulla Heimskringla-saagan. Sturluson tunnetaan myös pohjoismaisen mytologiakokoelma Eddan kirjoittajana.

Matkalla takaisin Reykjavikiin voit halutessasi osallistua jännittävälle luolaretkelle Víðgelmirin laavaluolassa. Víðgelmir, Islannin pisin luola, on 1 595 metriä pitkä, 15,8 metriä korkea ja 16,5 metriä leveä. Kaikeksi onneksi päällystetyt polut ja valaisinlaitteet luolan sisällä tekevät paikkaan tutustumisesta helppoa.

Seikkailunhaluisimmille on tarjolla vielä mahdollisuus laskeutua Þríhnúkagígur-tulivuoren valtaisaan ja uskomattoman kauniiseen magmakammioon. Matkalla Reykjavikiin voit vielä pysähtyä Fossatúnin vesiputouksella, jota Drifa-nimisen peikkonaisen sanotaan vartioivan.

Päivän lopuksi palaat Reykjavikiin, jossa voit vetäytyä hyvin ansaitulle levolle tai suunnata vielä pääkaupungin ravintoloihin ja baareihin nauttimaan viimeisestä illasta Islannissa.