Kesäinen 10 päivän omatoimiautomatka – Islannin rengastie, vesiputoukset ja jäätiköt

Toisena matkapäivänä lähdet Islannin suosituimmalle matkailureitille, Kultaiselle kierrokselle.

Ensimmäinen kohde on Þingvellirin (Thingvellirin) kansallispuisto. Tämä rotkojen, lähteiden, metsien ja laavakenttien täplittämä kaunis alue sijaitsee Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen välissä.

Þingvellir on ainoa Unescon maailmanperintökohde Islannin pääsaarella. Puisto on ansainnut paikan Unescon maailmanperintökohdelistalla, koska siellä perustettiin Islannin parlamentti, Althingi, vuonna 930 jKr.

Noin 60 kilometrin päässä Þingvellirin kansallispuistosta on päivän seuraava käyntikohde, Geysirin geoterminen alue. Siellä voi nähdä Strokkur-geysirin purskauttavan kuumaa vettä yli 20 metrin korkeuteen viiden tai kymmenen minuutin välein. Odotellessasi purkautumista voit ihailla ympäröiviä kuumia lähteitä ja fumaroleja.

Lopuksi Kultaisen kierroksen reitti vie sinut Gullfossin vesiputoukselle, joka sijaitsee vajaan 10 kilometrin päässä Geysiristä. Muinaiseen laaksoon ryöppyävä Gullfoss on maan tunnetuin vesiputous ja Islannin luonnon kauneuden ja uskomattoman voiman ilmentymä.

Toisena matkapäivänä voit myös osallistua jollekin kolmesta vaihtoehtoisesta retkestä. Ensimmäinen vaihtoehto on ratsastusretki, jossa voit tutustua hurmaavaan islanninhevosrotuun ja ratsastaa Islannin luonnonkauniiden maisemien halki. 

Toinen vaihtoehto on snorklausretki, joka järjestetään Þingvellirin kansallispuistossa sijaitsevassa Silfrassa. Kristallinkirkkassa lähdevedessä näkyvyys on yli 100 metriä. Snorklaukseen osallistujien tulee olla uimataitoisia, ja vedessä olemisen ei pitäisi tuottaa heille ongelmia.

Kolmas vaihtoehto on Gullfossin vesiputouksen luota lähtevä moottorikelkkailuretki, joka suuntautuu upealle Langjökullin jäätikölle.

Tänään sinulla on aikaa nähdä myös muita vähemmän tunnettuja kohteita, jotka on eritelty matkasuunnitelmassa – muun muassa vesiputouksia, vuoria, geotermisiä alueita ja idyllisiä kyliä.

Merkittävin näistä käyntikohteista on Keriðin kraatterijärvi, jonka huikea väritys on nähtävä itse, jotta sen voi uskoa todeksi.

Tapahtumarikkaan päivän jälkeen vietät yön hotellissa Lounais-Islannissa.

Kolmantena päivänä aloitat matkan etelärannikkoa pitkin. Lukemattomat nähtävyydet odottavat!

Ensimmäisenä pysähdyt kolmelle eri vesiputoukselle: Seljalandsfossille, Gljúfrabúille ja Skógafossille.

Niistä kaksi ensimmäistä sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Seljalandsfoss on niistä tunnetumpi. Sen korkeus on 60 metriä, ja vesiverhon takana on luola, johon pääsee kävelemällä. Noin 900 metrin päässä Seljalandsfossin vesiputoukselta, piilossa vuorenrinteessä olevan halkeaman sisällä, on Gljúfrabúi, jonka vesi syöksyy upeaan luolaan.

Kolmantena vieraillaan Skógafossin vesiputouksella, joka on yksi Islannin suurimmista ja voimakkaimmista. Skógafoss on 25 metriä leveä ja 60 metriä korkea. Pidä katse valppaana, sillä kohdassa, jossa vesi osuu maahan, saattaa nähdä kaksinkertaisen sateenkaaren auringonvalon heijastuessa vesiputouksen synnyttämään utuun.

Matkan varrella näet vasemmalla puolella mahtavia jäätiköitä. Yksi niistä on Eyjafjallajökull, jonka alla sijaitseva samanniminen tulivuori purkautui vuonna 2010. Tapahtuma sai paljon kansainvälistä huomiota, sillä se häiritsi lentoliikennettä laajalti Euroopassa ja aiheutti lukuisia lentojen peruutuksia.

Toinen jäätiköistä on Mýrdalsjökull, Islannin kolmanneksi suurin jäätikkö. Sen pinta-ala on lähes 600 neliökilometriä. Tulivuori Katla sijaitsee tämän valtavan jääpeitteen alla.

Kolmantena matkapäivänä voit osallistua jäätikkövaellukselle Sólheimajökullilla, joka on yksi Mýrdalsjökullin jäätikkökielekkeistä. Vaihtoehtoisesti voit valita retken, joka suuntautuu jäätikön uumenissa sijaitsevaan upeaan jääluolaan.

Tämän jälkeen matka jatkuu Reynisfjaran mustalle hiekkarannalle, joka on kiehtovan geologiansa vuoksi upea näky. Aivan rannan edustalla on kaksi korkeaa raukkia, joiden nimi on Reynisdrangar. Niiden sanotaan olevan kivettyneitä peikkoja. 

Päivän viimeinen kohde on Dyrhólaeyn kalliot ja kivikaari. Se on jo itsessään vierailemisen arvoinen paikka, mutta kesällä sen suurin vetonaula ovat paikalla pesivät lunnit. Se onkin yksi parhaista paikoista lunnien bongaamiseen rannalta käsin.

Kun tämäkin jännittävä päivä alkaa olla takana, vetäydyt yöksi Etelä-Islannin maaseudulla sijaitsevaan majapaikkaasi.

Neljäntenä päivänä näet kaksi Islannin hienoimmista luontokohteista: Skaftafellin luonnonsuojelualueen ja Jökulsárlónin jäätikköjärven.

Euroopan suurimman jäätikön Vatnajökullin läheisyydessä sijaitseva Skaftafell on täynnä erilaisia maisemia. Alueelta löytyy lukemattomia polkuja ja patikointireittejä, joita pitkin voi kävellä kauniiden vesiputousten ja upeiden jäätikkökielekkeiden äärelle.

Voit halutessasi osallistua lakijäätikölle suuntautuvalle vaellusretkelle, jonka aikana pääset nauttimaan uskomattomista näkymistä ympäröivälle alueelle. Jos olet valmis haasteeseen, vaellus jäätikön laelle on noin kahdeksan kilometrin pituinen, ja reitti nousee 390 metrin korkeuteen.

Skaftafellissä voit ihailla valkoisten jäätiköiden, rehevän kasviston ja mustan hiekan luomia kontrasteja. Toinen suosittu patikointireitti tällä luonnonsuojelualueella on Svartifossin vesiputoukselle johtava reitti. Kuusikulmaisten basalttipylväiden reunustama Svartifoss, jota kutsutaan myös "mustaksi vesiputoukseksi", on ainutlaatuinen näky.

Tämän jälkeen suuntaat Jökulsárlónin jäätikköjärvelle, joka sijaitsee noin 57 kilometriä itään. Valtava järvi on täynnä Vatnajökullin jäätiköltä peräisin olevia jäävuoria. Paikalla asustelee myös lukuisia hylkeitä.

Jökulsárlónia sanotaan Islannin luonnon kruununjalokiveksi, ja siellä pääsetkin ihailemaan monenlaisia luonnonihmeitä. Jos haluat päästä lähemmäs jäävuoria, voit osallistua veneretkelle joko amfibioaluksen tai RIB-pikaveneen kyydissä.

Kannattaa käydä myös läheisellä Timanttirannalla, jonne jäävuoret matkansa päätteeksi huuhtoutuvat. Siellä ne sulavat auringossa ja kiiltävät kuin jalokivet, mistä ranta on saanut nimensä.

Kun jälleen yksi jännittävä päivä on päätöksessä, majoitut yöksi joko Jökulsárlónin jäätikköjärven alueella tai läheisessä Höfnin kylässä Kaakkois-Islannissa.

Viidentenä päivänä tutustut upeisiin itävuonoihin. Tämä kuuluu niihin alueisiin Islannissa, joissa liikkuu vähiten matkailijoita, joten täällä pääset nauttimaan nähtävyyksistä rauhassa ilman suuria väkijoukkoja.

Majesteettista itävuonojen aluetta luonnehtivat jättimäiset vuoret, upeat merinäköalat, rauhalliset rannikkokylät ja monipuolinen luonnonvarainen eläimistö. Alue ulottuu etelän Berufjörðurista pohjoisen Borgarfjörður eystriin ja kattaa 120 kilometrin etäisyyden.

Täällä ajellessa on hyvät mahdollisuudet nähdä lunneja. Rannikolla tavataan myös hylkeitä, ja alueen vesistöt ovat delfiinien ja valaiden asuinaluetta. Itä-Islannissa voi myös nähdä villeinä vaeltelevia poroja, mitä ei voi sanoa mistään muusta alueesta koko maassa.

Itä-Islanti tunnetaan upeista maisemistaan, joita tiheät metsät ja kauniit järvet koristavat. Vuonojen syleilyssä piileskelevät idylliset pikkukylät ovat taatusti visiitin arvoisia.

Tälle päivälle ei ole varattavissa ennalta järjestettyjä aktiviteetteja, vaan sinulla on koko päivä aikaa löytää alueen kätketyt helmet vapaasti omaan tahtiisi. Alueella riittää nähtävää, esimerkiksi kauniita kalastajakyliä ja suosittu virkistysalue, Hallormsstaðaskógurin metsä, johon voit tehdä vaikka patikkaretken.

Metsän pinta-ala on noin 740 hehtaaria, ja se on Islannin kansallismetsistä suurin. Hallormsstaðaskógurista löytyy kaksi leirintäaluetta: sisemmällä metsässä sijaitseva Atlavík ja ylellisempiä palveluja tarjoava Höfðavík.

Toinen mielenkiintoinen vierailukohde alueella on Lagarfjlótjärvi, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Hallormsstaðaskógurista. Kauniista luonnostaan tunnettu järvialue on kalastuksesta kiinnostuneiden suosikkikohde.

Järvi on kuuluisa myös kansantarinoista, joiden mukaan syvyyksissä asustelee Lagarfjlótin madoksi kutsuttu hirviö. Kyseessä on Loch Nessin hirviön kaltainen olio, jonka väitetään näkyneen useaan otteeseen vedenpinnan yläpuolella.

Nautittuasi kylliksi järvimaisemista on aika ajaa itävuonojen alueen suurimpaan kaupunkiin, Egilsstaðiriin. Lagarfjlótjärven rannalla sijaitsevassa kaupungissa on kauppoja, ravintoloita ja kulttuurinähtävyyksiä.

Yön vietät Itä-Islannissa sijaitsevassa majapaikassa.

Kuudennen matkapäivän voit viettää kahdella eri tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on nauttia rauhallisista ja kauniista itävuonoista vielä ennen Mývatnjärvelle suuntaamista. Toinen vaihtoehto on lähteä jo aamulla Mývatnin aluetta kohti ja aloittaa sen nähtävyyksiin tutustuminen. Kaikissa tapauksissa sinulla on huominen aikaa nauttia tästä alueesta.

Mitä ikinä päätätkään tehdä, matkan varrella kannattaa pysähtyä tutkimaan mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Voit esimerkiksi käydä katsastamassa Euroopan voimakkaimman vesiputouksen Dettifossin.

Dettifossin keskimääräinen vesivirtaama on 193 kuutiometriä sekunnissa. Vesi syöksyy 45 metrin korkeudelta ja 100 metrin leveydeltä alas Jökulsárgljúfurin kanjoniin.

Mývatnjärven alueella on myös rikas luonnonvarainen eläimistö. Täältä löytyy runsaasti erilaisia lintulajeja, muun muassa virta-alleja, jotka pesivät alueella. Virta-allien tunnusomaiset valkoiset kuviot pään alueella ovat tuoneet linnulle lisänimen "valkosilmäinen sukeltaja".

Myös naali, Islannin ainoa kotoperäinen nisäkäs, kuuluu alueen asukkeihin. Naalin paksu turkki on väriltään joko valkoinen, sinertävä tai ruskea vuodenajasta riippuen.

Runsaan luonnonvaraisen eläimistön lisäksi myös vulkaaninen toiminta on Mývatnjärven alueelle tunnusomaista. Siellä voi nähdä lukuisia laavakenttiä, tuffitulivuoria, pseudokraattereita ja geotermisiä lähteitä.

Mývatnjärven itäpuolella sijaitseva Dimmuborgir on yksi alueen mielenkiintoisimmista pysähdyspaikoista. Dimmuborgirin laavakiviset harjanteet, pylväät ja luolat antavat paikalle linnamaisen ilmeen ja lempinimen "pimeä linnoitus".

Paikan suosio matkailukohteena kasvoi entisestään, kun se nähtiin HBO:n menestyssarjassa Game of Thrones.

Noin 11 kilometrin päässä Dimmuborgirista sijaitsevat Skútustaðagígarin pseudokraatterit. Nämä kiehtovat luonnonihmeet muodostuivat noin 2 300 vuotta sitten tulikuuman laavan virratessa kosteikkojen yli aiheuttaen kaasuräjähdyksiä.

Jos kulkuvälineenäsi on nelipyörävetoinen ajoneuvo, voit vierailla valtavassa, vehreässä Ásbyrgin kanjonissa. Kanjonin komeutta korostaa sen hevosenkenkää muistuttava muoto. Kansantarujen mukaan kanjoni syntyi, kun muinaisnorjalaisen Odin-jumalan ratsu polkaisi jalkansa maahan tällä paikalla.

Voit myös ajaa Námaskarðin solan geotermiselle alueelle, jossa maisema täyttyy maaperän näyttävistä väreistä ja fumarolien rikkipitoisesta kaasusta.

Saavuttuasi majapaikkaasi Koillis-Islannissa voit viettää illan tutustumalla ympäristöön tai rentoutumalla upeassa Myvatn Nature Baths -kylpylässä.

Sinulla on koko seitsemäs päivä aikaa tutustua perusteellisesti Mývatnjärven kiehtovaan ympäristöön. Voit käyttää jokaisessa pysähdyspaikassa juuri haluamasi ajan kiirehtimättä ollenkaan.

Alueella on paljon nähtävää, alkaen itse Mývatnjärvestä. Se on lähes 9,5 kilometriä pitkä ja 6,5 kilometriä leveä. Mývatnjärvi levittäytyy 36,5 neliökilometrin alueelle, mikä tekee siitä Islannin neljänneksi suurimman järven.

Laajasta pinta-alastaan huolimatta Mývatnjärvi on matala. Järveen laskeva Laxájoki tunnetaan nieriän, lohen ja taimenen kalastuksesta.

Alue on vierailun arvoinen myös runsaan linnuston ja erikoisten geologisten muodostumien vuoksi. Voit suunnata Dimmuborgiriin, missä geologiasta kiinnostuneet löytävät runsaasti mielenkiintoista katseltavaa: laavakivestä muodostuneita harjuja, pylväitä ja luolia. Muodot muistuttavat linnaa, minkä vuoksi paikka on saanut lempinimen "pimeä linnoitus".

Lisäksi aluetta käytettiin Game of Thrones -sarjan kuvauspaikkana.

Lähistöllä, noin 6,4 kilometrin päässä Dimmuborgirista, on myös laavaluola Grjótagjá, jonka sisällä piilee kuuma lähde. Lähdettä pidetään Pohjois-Islannin kätkettynä helmenä, koska sen löytäminen voi olla haastavaa. Dimmuborgirin tavoin myös Grjótagjá-luolaa käytettiin Game of Thrones -sarjan kuvauspaikkana.

Noin 15 kilometrin päässä Grjótagjásta sijaitsevat Skútustaðagígarin pseudokraatterit. Nämä kiehtovat luonnonihmeet muodostuivat noin 2 300 vuotta sitten, kun sula laava virtasi kosteikkojen yli ja aiheutti kaasuräjähdyksiä. Kraatterien reunaa pitkin voi kävellä ja ihmetellä tätä fantastista ilmiötä.

Koska vietät vielä seuraavankin yön Koillis-Islannissa, sinulla on halutessasi vielä yksi mahdollisuus kylpeä Myvatn Nature Baths -kylpylässä. Noin 36–40 celsiusasteen lämpöisessä vedessä kylpeminen on erinomainen tapa rentoutua pitkän päivän ja nähtävyyksien kiertelyn jälkeen.