Reykjanes on niemimaa Lounais-Islannissa, ja se tunnetaan laajoista laavakentistään, tulivuoristaan sekä vilkkaasta geotermisestä toiminnastaan.
Yksi parhaista tavoista kokea tämä alue on omatoiminen automatka, jolloin voit tutkia maisemia omaan tahtiisi. Voit myös tutustua valikoimaamme Reykjanesin retkistä.
Tuliperäisyys ja geoterminen aktiivisuus
Reykjanesin niemimaa kulkee pitkin Atlantin keskiselännettä, missä Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat erkanevat toisistaan. Tämä geologinen sijainti tekee koko niemimaasta erittäin vulkaanisesti aktiivisen, ja sitä peittävät sammaleiset laavakentät sekä kartionmuotoiset vuoret.
Vaikka alue sijaitsee kahden mannerlaatan rajalla, siellä ei ollut rekisteröityjä tulivuorenpurkauksia 800 vuoteen. Kaikki muuttui kuitenkin maaliskuussa 2021, kun Fagradalsfjall-tulivuori purkautui. Upea, punahehkuista laavaa suihkunnut purkaus kesti kuusi kuukautta ja houkutteli paikalle tuhansia ihmisiä.
Elokuussa 2022 Fagradalsfjall purkautui uudelleen, todistaen, ettei edellinen ollut sattumaa, ja 10. heinäkuuta 2023 kolmas purkaus alkoi Fagradalsfjallin alueella, tällä kertaa läheisen Litli-Hrútur-vuoren luona.
Myöhemmin vuonna 2023, 18. joulukuuta, tapahtui neljäs purkaus Sundhnúkagígar-kraatteririvistössä. Tämän joulukuisen purkauksen jälkeen aivan Grindavíkin kaupungin ulkopuolella on tapahtunut säännöllisiä mutta lyhyitä tulivuorenpurkauksia.
Nämä viimeaikaiset purkaukset ovat muuttaneet islantilaisten käsityksen Reykjanesin niemimaasta uinuvasta jättiläisestä geologisen toiminnan kuumaksi pisteeksi.
Maajäristykset ovat myös yleisiä. Vuonna 2001 Kleifarvatn-järven alla tapahtunut maanjäristys pienensi järven pinta-alaa 25 %. Siitä lähtien järven pohjasta on kuplinut esiin kuumia lähteitä.
Reykjanesin merkittävimmät geotermiset alueet ovat kuitenkin Gunnuhver, Krýsuvík ja Svartsengi. Gunnuhverissa voi nähdä useita muta-altaita ja fumaroleja, kun taas Krýsuvík tunnetaan kuumista lähteistään ja mutakuopistaan, joissa mineraalit värjäävät maan rubiininpunaiseksi, safiirinsiniseksi ja topaasinkeltaiseksi. Vihreä kraatterijärvi Graenavatn on myös vaikuttava näky.
Svartsengissa sijaitsee geoterminen voimalaitos, joka tuottaa 76,5 MW sähköä hyödyntäen 475 litraa 90-asteista vettä sekunnissa. Tämän voimalan mineraalipitoinen ylijäämävesi täyttää Sinisen laguunin kylpylän.
Luonto ja eläimistö
Reykjanesin kalliot kuhisevat lintuelämää. Sen tunnetuin lintuyhdyskunta sijaitsee Krýsuvíkurbjargilla, joka on noin 80 000 merilinnun pesimäpaikka. Vaikka lunneja ei täältä löydy, se on erinomainen paikka bongata merimetsoja, myrskylintuja ja muita vastaavia lajeja.
Krýsuvíkurbjargin pohjoispuolella sijaitsee edellä mainittu Kleifarvatn, niemimaan suurin järvi ja yksi Islannin syvimmistä. Niemimaan keskellä on Djúpavatn, suosittu kalastuspaikka.
Reykjanesin rantoihin iskevät jotkin maailman henkeäsalpaavimmista murtuvista aalloista. Lyhyen ajomatkan päässä Krýsuvíkista on Selvogur, jossa voi todistaa mahtavien aaltojen murskautumista kallioihin. Reykjanestássa, niemimaan lounaiskärjessä, aaltojen tiedetään saavuttavan jopa 30 metrin (lähes 100 jalan) korkeuden.
Tämän vuoksi rannikkoeroosio on jatkuvaa Reykjanesissa, ja ilman uutta maata luovia tulivuorenpurkauksia niemimaa olisi joko paljon kapeampi tai jo kadonnut mereen.
Niemimaan pohjoispuoli on täynnä kalastajakyliä ja -kaupunkeja, joista merkittävimpiä ovat Keflavík, Sandgerdi, Gardur ja Vogar. Grindavíkin kaupunki sijaitsee niemimaan etelärannalla. Yhdessä Njardvíkin, Hafnirin ja Ásbrún kaupunkien kanssa nämä muodostavat Reykjanesbaerin kunnan, jossa on hieman yli 19 600 asukasta, tehden siitä Islannin neljänneksi suurimman kunnan.
Midnesheidi
Keflavíkin lähellä sijaitsee Midnesheidin nummi, jolla on Keflavíkin kansainvälinen lentoasema. Tämä on valtaosalle Islantiin saapuvista matkailijoista maahantulopaikka.
Maailmankuulu kylpylä
Niemimaan eteläkärjessä sijaitsee Sinisen laguunin geoterminen kylpylä, ihanteellinen paikka rentoutumiseen ja kylpemiseen ja yksi Islannin suosituimmista nähtävyyksistä.
