Matkaopas: Egilsstadir

Egilsstadir on Itä-Islannin suurin kaupunki, jossa asui vuonna 2018 yhteensä 2464 asukasta. Se sijaitsee Lagarfljót-joen rannalla, laajassa ja hedelmällisessä Fljótsdalshéradin laaksossa.

Tutustu Itä-Islannin ihmeisiin Itävuonojen retkillä.

Egilsstadir on Itä-Islannin tärkein palveluiden, liikenteen ja hallinnon keskus. Se onkin ihanteellinen pysähdyspaikka Islannin rengastietä kiertävillä, ja jotka haluavat virkistäytyä sekä levätä. Kaupungista on erinomaiset yhteydet syrjäisille ja harvemmin vierailluille Itävuonoille sekä Vatnajökullin kansallispuistoon.

Egilsstadirin lentokenttä ja palvelut

Egilsstadir tarjoaa kaikki peruspalvelut matkailijoille, kuten supermarketin, matkamuistomyymälöitä, hotelleja, infokeskuksen, ravintoloita ja matkatoimistoja. Kaupungissa on myös viehättävä ja suosittu kulttuuriperinnemuseo, jossa on useita entisöityjä turveasumuksia, jotka ovat jäljennöksiä taloista, joissa islantilaiset asuivat vuosisatojen ajan.

Kaupungissa on myös lentokenttä, jota käytetään pääasiassa kotimaan lentoihin, mutta yhä useammat kansainväliset lentoyhtiöt ovat alkaneet lentää sinne. Kaupungissa toimii myös korkeakoulu ja terveyskeskus.

Egilsstadirissa järjestetään vuosittain elektronisen musiikin festivaali Hringrás, Orsteitin kaupunkifestivaali sekä jazzfestivaali.

Egilsstadirin lähistön luontokohteet 

Egilsstadirin lähistöllä sijaitsee kaksi Islannin vähemmän tunnettua helmeä: maan suurin metsä, Hallormsstadaskógur, sekä mystinen Lagarfljót-järvi.

Hallormsstadaskógur kattaa 740 hehtaaria ja koostuu yli kahdeksastakymmenestä eri puulajista ympäri maailmaa. Metsän kasvuvauhti on ollut hämmästyttävä, kun huomioidaan, että vielä vuonna 1910 se oli vain pieni metsikkö suojatulla laidunalueella.

Se on suosittu kohde vaeltajille ja pyöräilijöille, ja siellä on yli 40 kilometriä merkittyjä polkuja. Lisäksi se on suosittu lintubongarien keskuudessa, koska alueella elää kymmeniä alkuperäisiä lintulajeja.

Lagarfljót vetoaa kuitenkin enemmän taikauskoisiin matkailijoihin. 1300-luvulta lähtien sieltä on raportoitu havaintoja suuresta käärmeestä, joka elää järven syvyyksissä, ja havaintoja tästä myyttisestä pedosta tehdään yhä tänäkin päivänä.

Hieman kauempana Egilsstadirista avautuvat majesteettiset Itävuonot. Kuten Länsivuonot, tämäkin alue on yksi Islannin syrjäisimmistä. Ajaessasi mutkittelevia teitä pitkin valtavien vuorten ympäröimänä ja katsellessasi kimaltelevia lahtia, et juurikaan näe muita ihmisiä matkallasi.

Itävuonoilla matkustavien kannattaa ehdottomasti tutustua kalastajakylien kulttuuriin, upeisiin maisemiin ja runsaslukuiseen eläimistöön.

Kalliojyrkänteillä voi nähdä runsaasti pesiviä lintuja, rannoilla saattaa törmätä hyljeyhdyskuntiin, ja merellä aaltojen keskellä voi pilkahtaa valaiden tai delfiinien eviä.

Tämä on myös ainoa paikka Islannissa, jossa voi nähdä poroja. Alun perin ne tuotiin maahan lihantuotantoa varten, mutta poronhoito ei koskaan saavuttanut samaa taloudellista merkitystä kuin lampaiden ja hevosten kasvattaminen, joten porot ovat vaeltaneet vapaasti laumoissaan siitä lähtien.

Matkustaessasi pohjoiseen Egilsstadirin kautta Islannin rengastietä pitkin saavut Vatnajökullin kansallispuiston ylängöille. Tällä alueella sijaitsee muun muassa Jökulsárgljúfurin kanjoni, jossa sijaitsee Euroopan toiseksi voimakkain vesiputous, Dettifoss.

Jos kierrät Islannin rengastietä myötäpäivään ja suunnittelet yöpyväsi Egilsstadirissa, parhaat ja kauneimmat paikat viettää yö tai kaksi ennen tätä ovat Akureyri, Húsavík tai Mývatn-järven alue.

Jos taas matkustat vastapäivään, parhaat yöpymispaikat ovat Jökulsárlónin jäätikkölaguunilla ja Skaftafellin kansallispuistossa kaakossa.